Pelasta Simeuluen metsien uhanalaiset makakit

Giving-tuotteemme tukevat ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eläinten oikeuksia sekä ympäristön suojelua keräämällä varoja tärkeisiin kohteisiin. Uusi hyväntekeväyystuotteemme on Hutan-kylpypommi, jonka tuotoilla pyritään pelastamaan Indonesian Simeuluen saaren sademetsissä asustelevat, uhanalaiset jaavanmakakit.

Hutan-kylpypommin verottomasta tuotosta 75% lahjoitetaan, ja sillä autetaan heitä, jotka suojelevat Indonesian Simeuluen saaren alkuperäisiä sademetsiä – aluetta, joka on monien uhanalaisten eläinlajien, kuten jaavanmakakin koti. Tuote on nimetty Indonesian metsää tarkoittavan sanan hutan mukaan.

EcosystemImpact-säätiön Community Ranger -koordinaattori Silvi Dwi Anasari sanoo, että "villieläinten ja niiden luonnollisen elinympäristön suojeleminen ei ole pelkästään sukupuuton estämistä, vaan myös yhteisen kotimme suojelemista – jotta voimme elää rinnakkain tällä planeetallamme".

Simeuluen saari ja jaavanmakakit

Simeuluen saari on yksi maailman viimeisistä primäärisen sademetsän peittämistä saarista. Se on luonnon monimuotoisuuden kannalta rikas ja siellä elää seitsemän maailmanlaajuisesti uhanalaista lintulajia sekä erittäin uhanalainen pitkähäntäinen makakki, joka tunnetaan myös jaavanmakakina. Simeuluen jaavanmakakki (Macaca fascicularis) on tärkeä avainlaji, joka elelee ainoastaan Simeuluen saarella Indonesiassa. Ne toimivat luonnollisina ekosysteemin muokkaajina, jotka levittävät siemeniä pudottamalla tai ulostamalla niitä, ja auttavat kylvämään sekä lannoittamaan uusia kasveja, mikä edistää ympäristön terveyttä. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan ne ovat nyt erittäin uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon monien uhkien vuoksi.

Katoava koti

Makakit ja muut Simeuluen lajit kohtaavat kasvavaa painetta elinympäristönsä tuhoutumisen vuoksi, kun niiden asuttamia sademetsäalueita raivataan ja muutetaan maanviljelykseen. Simeuluen saarella asuu pienviljelijöitä, joiden mahdollisuudet investoida tilojensa uudistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen ovat rajalliset. Simeuluen saarella tuhansia hehtaareja metsämaata saatetaan raivata maatalouden laajentamista varten. Jokainen hehtaari primäärisademetsää, joka muunnetaan, pienentää makakien ja muiden uhanalaisten lajien elinympäristöä.

Ihmisen ja makakin vuorovaikutus

Elinympäristön tuhoutumisen lisäksi jaavanmakakeja uhkaavat myös salametsästys ja ihmisen sekä luonnonvaraisen eläimistön väliset konfliktit. Salametsästys eli luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen tai tappaminen onkin jo hyvin yleistä kädellisillä, kuten makakeilla. Eri puolilla Kaakkois-Aasiaa niitä pyydystetään käytettäväksi biolääketieteelliseen tutkimukseen, viihteeseen ja eksoottisten lemmikkieläinten kauppaan. Jaavanmakaki on maailman eniten kaupattu kädellislaji.

Ihmisen ja luonnonvaraisen eläimistön välisillä konflikteilla tarkoitetaan ihmisten ja muiden lajien välisiä kielteisiä vuorovaikutussuhteita, jotka liittyvät yleensä siihen, että luonnonvaraiset eläimet koetaan uhkana ihmisten toimeentulolle, omaisuudelle tai turvallisuudelle. Tässä tapauksessa maatalouskäytöstä johtuva elinympäristön häviäminen vähentää makakien käytettävissä olevaa elinympäristöä ja lisää ihmisten sekä makakien välisiä vuorovaikutustilanteita. Jotkut paikalliset maanviljelijät katsovat, että makakit vahingoittavat heidän toimeentuloaan vahingoittamalla satoa. Tilanteen hallitsemiseksi ihmiset turvautuvat makakien tappamiseen.

"Makakin kaltaiset keskeiset lajit ovat tärkeä symboli, joka muistuttaa meitä kaikkien asioiden yhteenkuuluvuudesta. Simeuluen saarella ne ovat yhteydessä metsiin ja maanviljelijöihin, ja ne muistuttavat meitä ottamaan huomioon luonnonvaraiset eläimet, metsät ja ihmisten hyvinvoinnin, jotta planeettamme elvyttämiseen voitaisiin soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa" - Jane Dunlop, EcosystemImpact Foundationin perustajajäsen.