Savet ja jauheet

Savet ja jauheet ovat muuntautumisen mestareita. Ne pitävät veden kurissa ja poissa mikrobien ulottuvilta.

Savet kuten kaoliini ja vaaleankeltainen fuller’s earth ovat pehmeitä mineraaleja, jotka ovat syntyneet vulkaanisesta tuhkasta ympäristövaikutusten seurauksena. Niiden rakenne ja koostumus vaihtelevat keräämispaikan mukaan. Savet voidaan jauhaa hienoiksi ja kuiviksi partikkeleiksi kuten talkissa, jota saadaan magnesiumsilikaattihydraatista.

Savet ja jauheet ovat olleet suosittuja kosmetiikan raaka-aineita jo vuosituhansien ajan. Antiikin Kreikassa savea käytettiin kasvosaippuana ja ihonhoitoon. Muinaisessa Egyptissä luonnollista punaista savea levitettiin antamaan väriä huulille ja poskille. Egyptiläiset myös jauhoivat malmia, kuparia ja puolijalokiviä ja käyttivät väriä silmien rajaamiseen.

Vuosisatoja myöhemmin Englannin kuningatar Elisabet I teki suosituksi lyijyvalkoisen eli lyijyn ja etikan sekoituksen, joka teki kasvot maidonvalkoisiksi. Sekoitus oli kuitenkin tappava, sillä sen ikävänä sivuvaikutuksena oli hidas lyijymyrkytys.

Onneksi 1800-luvulla sinkkioksidista (kalamiinin ainesosasta) oli tullut suosittu kasvopuuteri, joka korvasi myrkyllisen lyijyvalkoisen ja suojasi ihoa myös auringolta.

Modernissa kosmetiikassa savia ja jauheita käytetään järkevästi. Ne ovat imukykyisiä ja syväpuhdistavia ja antavat ihonhoitotuotteille kuorivuutta ja rakennetta. Samalla ne ovat myös arvokkaita luonnollisia säilöntäaineita, koska ne piilottavat ylimääräistä vettä, jota saattaa olla aktiivisena tuotteen koostumuksessa. Raaka-aineet sekoitetaan huolellisesti, jolloin saadaan aikaan dispersio, kahden toisiinsa liukenemattoman aineen seos. Kun mikro-organismit eivät pysty kasvamaan ja lisääntymään, tuote pysyy tuoreena ja puhtaana pidempään.